Artikkeli on mukailtu ote NHA Personal Trainer –koulutuksen opintomateriaalista – Copyright American Council on Exercise & Nordic Health Academy (2019) ©

Kun Suomessa vain 11% 15-64 vuotiaista saavuttaa aerobisen sekä aerobisen liikunnan että vastusharjoittelun suositukset (UKK-instituutti, 2010), on selvää, että liikunnan ammattilaisilla on valtava haaste saada ihmiset aloittamaan ja eritoten sitoutumaan liikuntaohjelmaan ja elintapamuutokseen.

Asiaa tarkasteltaessa kyse on oikeastaan kahdesta erillisestä asiasta. On eri asia motivoida henkilö aloittamaan liikuntaohjelma ja elintapamuutos kuin saada henkilö sitoutumaan liikuntaohjelmaan pidemmällä aikavälillä. Tässä artikkelissa katsahdamme, mitkä tekijät auttavat asiakasta sitoutumaan liikuntaohjelmaan ja elintapamuutokseen, sillä tämä on nykypäivänä yksi personal trainereiden suurimpia haasteista.

MIKÄ MOTIVAATIO ON? – AVAINKÄSITTEEN KUVAUS

Minkä tahansa uuden elintavan omaksuminen vaatii asiakkaalta vanhoista tottumuksista luopumista ja uusien omaksumista. Motivaatio muutokseen saattaa tulla lukuisista eri lähteistä – lähde voi olla esimerkiksi huoli omasta terveydestä, jokin tietty tapahtuma tulevaisuudessa, halu yksinkertaisesti näyttää paremmalta tai vaikkapa ryhmäpaine.

Tärkein tekijä liikunnan aloittamisessa on kuitenkin yksilö itse. Ihmistä ei voi pakottaa liikunnan aloittamiseen, vaan ihmisellä täytyy olla oma halu muutoksen tekemiseen. Liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaiset viettävät uransa kannustaen ihmisiä liikkumaan sekä omaksumaan terveellisempiä elintapoja ja heille ihmisen oman motivaation tukeminen on jatkuva haaste. Transteoreettisen muutosvaihemallin ymmärtäminen ja yksilön muutosvaiheeseen sopivien interventioiden hyödyntäminen lisää kenen tahansa terveyden ammattilaisen onnistumisen todennäköisyyksiä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että seikat, jotka saavat yksilön aloittamaan liikkumisen ovat usein erilaisia kuin ne, jotka saavat henkilön sitoutumaan liikuntaan pitkällä aikavälillä. Vaikka ihmisten motivoiminen liikunnan aloittamiseen saattaa olla välillä haastavaa ja ajoittain turhauttavaakin, olisi virhe ajatella, että tämä on ainoa haaste, johon liikunnan ammattilaiset törmäävät.

Todellinen liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisten haaste piilee sellaisten liikuntaympäristöjen ja -ohjelmien luomisessa, jotka maksimoivat asiakkaiden todennäköisyyden sitoutua liikuntaan ja omaksua liikunnallisen elintavan.

Motivaatio on monimutkainen käsite, joka kuvaa ihmisen toiminnalle suunnan ja tarkoituksen antavia ajureita. Ei ole mitään yksittäistä taikapilleriä, jolla motivaatiota voisi kasvattaa. Näin ollen personal trainereiden on jatkuvasti kommunikoitava asiakkaiden kanssa ja tunnistettava herkällä korvalla asiakkaidensa ajatuksia ja tuntemuksia. Kun personal trainer oppii taitavaksi motivoijaksi, tarjoutuu hänelle erinomainen mahdollisuus tukea asiakkaitaan aktiivisempien elintapojen omaksumisessa, ja tätä myötä elämänlaadun parantamisessa.

LIIKUNTAOHJELMAAN SITOUTUMINEN

Tarkasteltaessa asiaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta, sitoutumisella tarkoitetaan vapaaehtoista ja aktiivista osallistumista liikuntaohjelmaan. Suurimmalle osalle asiakkaista kohtuukuormittava liikuntaohjelma on kaikkein soveltuvin. Liikuntasuositus aikuisille on vähintään 150 minuuttia kohtuukuormittavaa tai 75 minuuttia rasittavampaa kestävyysliikuntaa viikossa. Suositus perustuu siihen, että tämän määrän katsotaan johtavan merkittäviin terveyshyötyihin – mutta samalla todetaan, että mikä tahansa määrä liikuntaa on parempi kuin ei liikuntaa lainkaan.

Lisäksi suositellaan, että aikuiset harjoittaisivat kahdesti viikossa lihaskuntoa kehittävää harjoittelua, joka on joko kohtuukuormittavaa tai raskasta, sillä tällä saavutetaan lisää terveyshyötyjä. Harjoittelussa olisi hyvä käyttää ohjelmaa, joka sisältää kaikkia päälihasryhmiä kuormittavia liikkeitä.

Fyysisesti aktiivisille ihmisille suositellun määrän saavuttaminen ei yleensä ole haasteellista, mutta suositukset saattavat vaikuttaa suorastaan pelottavilta liikuntaa ja elintapamuutosta vasta aloittavan näkökulmasta.

YKSILÖLLINEN HARJOITUSOHJELMA

Onkin meidän liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla annostella suositukset oikeanlaisiksi palasiksi ja koostaa niistä sellainen ohjelma, joka on kullekin yksilölle realistinen ja saavutettavissa oleva. On näyttöä siitä, että suositusten liian kirjaimellinen tulkinta saattaa estää riittävän yksilöllisen liikuntaohjelman suunnittelun. ”One size fits all” -lähestymistapa voi olla jopa vahingollinen pitkäaikaisen liikuntaohjelmaan sitoutumisen kannalta.

Näin ollen, yksilöllisiä liikuntaohjelmia suunniteltaessa suositusten tulisikin toimia vain taustalla huomioitavana ohjenuorana, ja personal trainerin tulisi pyrkiä luomaan liikuntaohjelmia, jotka huomioivat suositukset – mutta jotka ennen kaikkea tähtäävät siihen, että ohjelmien noudattaminen on nautinnollista ja miellyttävää.

OVATKO LIIKUNNAN OHJELMOINNIN MALLIT RIITTÄMÄTTÖMIÄ?

Suurin osa ihmisistä tiedostaa, että fyysinen aktiivisuus tuo mukanaan lukuisia terveyshyötyjä ja on jopa aloittanut suunnitelmallisen liikuntaohjelman jossain vaiheessa elämäänsä. Ikävä kyllä, tunnettu tilastotieto kertoo karua kieltään: yli 50% uuden liikuntaohjelman aloittaneista lopettaa ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Tämä antaa viitteitä siitä, että nykyiset liikunnan ohjelmoinnin mallit eivät välttämättä ole riittävän tehokkaita pitämään suurinta osaa ihmisistä sitoutuneina yli ajan. Ikävä kyllä, tähän ongelmaan ei ole olemassa yksinkertaista ratkaisua. Monet eri seikat, kuten ympäristö, tuki, johtajuus ja tietämys, vaikuttavat ohjelmaan sitoutumiseen ­– tai sen keskeytymiseen.

Tämän johdosta personal trainerin tehtävä on hyödyntää kaikki ihmissuhde-, kommunikaatio-, ja liikunnan ohjelmointitaitonsa luodakseen monipuolisia liikuntaohjelmia, jotka eivät vain tyydy tuottamaan parempaa terveyttä ja suorituskykyä, vaan luovat myös positiivisia elämyksiä, joita asiakkaat osaavat arvostaa ja joita he haluavat kokea yhä uudelleen ja uudelleen.

MOTIVAATION YMMÄRTÄMINEN

Mitä motivaatio on ja mistä ihminen sitä saa? Vastaus on monimutkainen ja moniosainen. Motivaatiota olisi huomattavan helppo rakentaa ja vahvistaa, jos se tulisi samasta lähteestä ja samalla tavalla eri ihmisille. Todellisuudessa motivaatio voi olla monia eri asioita. Se saattaa nousta ihmisestä itsestään ja sitä kutsutaankin joskus luonteenpiirteeksi. Se voi myös kummuta toisten ihmisten kannustuksesta, ohjauksesta ja tuesta. Motivaatiota voi syntyä jopa asioista, ideoista tai tapahtumista. Huolimatta motivaation lähteestä ja vaikka lähde olisi ulkoinen, henkilö itse näyttelee aina keskeistä roolia motivaation rakentumisessa.

Useimmat liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat todistaa, että henkilöä, joka ei halua tulla motivoiduksi, on lähes mahdotonta motivoida. Henkilön täytyy ”ostaa” prosessi ja uskoa motivaatiotekijöihin, ovat ne sitten mitä tahansa. Johtuen motivaation monimutkaisuudesta, sen käsittely on usein personal trainereille hankala aihe. Osa asiakkaista on itsemotivoituvia, innokkaita liikkumaan ja valmiina käymään töihin, kun taas osa keksii loputtomasti tekosyitä, osallistuvat satunnaisesti ja valittelevat jatkuvasti. Personal trainerit kuvaavat tyypillisesti innokkaat ja kovasti töitä tekevät asiakkaat motivoituneiksi ja hankalat tapaukset vähemmän motivoituneiksi. Tämä voi usein olla aivan oikea arvio.

On kuitenkin huomattavasti arvokkaampaa arvioida, kuinka personal trainerit toimivat kunkin tyyppisen asiakkaan kohdatessaan. Onko niin, että innokas asiakas ei koskaan kaipaa tukea personal trainerilta? Onko hankala asiakas todella menetetty tapaus? Totuus on, että vaikka asiakkaalla itsellään onkin kriittinen rooli, ei hänen asenteensa liikuntaa kohtaan ole ainoa motivaatioon vaikuttava tekijä. Kummankin tyyppiset asiakkaat tarvitsevat tukea ja apua ylläpitääkseen, vankistaakseen ja rakentaakseen motivaatiotaan yli ajan. 

Motivaation tärkeyden ja monimutkaisuuden johdosta lukuisia teoreettisia rakenteita on kehitetty ja ehdotettu kuvaamaan motivaatiota ja sen suhdetta suorituksiin ja saavutuksiin. Yleisiä, usein esiin nousevia käsitteitä motivaation suhteen ovat sisäinen ja ulkoinen motivaatio sekä minäpystyvyyden käsite.

SISÄINEN MOTIVAATIO

Liikunnan kontekstissa tarkasteltuna sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että henkilö osallistuu liikunta-aktiviteetteihin aktiviteettien itsensä sisältämän nautinnon ja siitä johtuvan positiivisen kokemuksen johdosta. Sisäisten motivaatiotekijöiden ja tavoitteiden, kuten sosiaalisen kanssakäymisen, haasteellisuuden ja taitojen kehittymisen, on todettu olevan selkeästi yhteydessä aktiivisempaan liikunnan harrastamiseen.

Sisäisesti motivoituneet henkilöt ilmoittavat olevansa fyysisesti aktiivisia siksi, että he todella nauttivat siitä. Tämän kaltaisen aktiviteettiin osallistumisen on todettu liittyvän positiivisiin asenteisiin ja tunteisiin (kuten onnellisuus, vapaus ja rentoutuminen), maksimaaliseen yrittämiseen, ja peräänantamattomuuteen haasteiden edessä. Vaikka monet ihmiset aidosti nauttivat fyysisestä aktiivisuudesta, vain ani harva, jos kukaan, on ainoastaan ja vain sisäisesti motivoitunut. Personal trainereiden tavoitteena tulisi olla asiakkaiden liikunnasta saaman osallistumisen ilon ja nautinnon maksimointi, mutta heidän ei tulisi olettaa asiakkaiden aina omaavan sisäistä motivaatiota.

ULKOINEN MOTIVAATIO

Todellisuudessa suurin osa aikuisista on riippuvaisia vähintään jossain määrin myös ulkoisista motivaatiotekijöistä. Tämän tyyppisistä tekijöistä on kyse, kun liikuntaa harrastetaan jostain muusta syystä, kuin liikunnasta itsestään johtuvasta nautinnon tunteesta. Ulkoisesti motivoituneet ihmiset kertovat olevansa motivoituneita jonkin ulkoisen tekijän johdosta, kuten pudottaakseen painoaan, ollakseen terveempiä, tehdäkseen puolisostaan tyytyväisemmän, näyttääkseen hyvältä tai tavatakseen uusia ihmisiä. He todennäköisesti tuntevat jännitteitä, syyllisyyttä tai paineen tunnetta suhteessa liikuntaan osallistumiseen. Vain hyvin harva on täysin joko sisäisesti tai ulkoisesti motivoitunut. Sen sijaan, lähes jokainen osuu jollekin kohtaa näiden kahden välistä jatkumoa.

PERSONAL TRAINER ROOLI MOTIVAATION TUKEMISESSA

Sisäisen motivaation kasvattamisen sijaan, personal trainereiden tulisi pyrkiä lisäämään liikuntaohjelmaan osallistumiseen liittyvää nautinnon ja saavuttamisen tunnetta. Tätä voi pyrkiä tekemään mahdollistamalla onnistumisen elämyksiä, antamalla johdonmukaista ja selkeää palautetta ja tarjoamalla harjoitusympäristön, joka on myös esteettisesti miellyttävä. Näin itse harjoittelun aikana voidaan tukea motivaatiota, ja tämän kaltaisia tekijöitä kutsutaankin tilannemotivaatioksi.

Toinen personal trainerin tehtävä on edistää asiakkaan motivaatiota sen osalta, kuinka hän yleisellä tasolla suhtautuu liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tärkein asia mitä personal trainer voi tämän suhteen tehdä, on vahvistaa asiakkaan tunnetta siitä, että asiakkaalla itsellään on kontrolli omasta osallistumisestaan ja asteittain siirtää tätä kontrollia yhä enemmän asiakkaalle itselleen. Yleisellä tasolla, personal trainereiden tulee opettaa, ei kontrolloida. Pyrkimys asiakkaan tiukkaan kontrollointiin vähentää asiakkaan itsensä sisäistä motivaatiota.  Sen sijaan, rohkaisemalla asiakkaan omistamisen ja osallistumisen tunnetta suhteessa liikuntaohjelmaan ja opettamalla ’omavaraisuutta’ ja autonomiaa, personal trainer voi auttaa asiakasta kehittämään sisäistä motivaatiotaan.

Monet personal trainerit arkailevat asiakkaan opettamisessa omatoimiseksi, sillä he pelkäävät ettei heidän palveluitaan enää tarvittaisi. Todellisuudessa, jos asiakkaan itsenäisyyttä ei onnistuta kasvattamaan ja tukemaan, on se yhteydessä heikompaan motivaatioon ja suurempaan todennäköisyyteen jättää liikuntaohjelma kesken. Sen sijaan, jos harjoittelu tuottaa nautintoa, jatkaa asiakas todennäköisemmin liikkumistaan sekä asiakassuhdettaan personal trainerin kanssa.

MINÄPYSTYVYYS

Minäpystyvyys on personal trainereille keskeinen motivaatioon liittyvä käsite, joka tulee ymmärtää, sillä minäpystyvyyteen liittyvä positiivinen ajattelu on motivaation syntymisen tärkeä edeltäjä. Minäpystyvyys on erityisen relevantti tilanteissa, joissa henkilö yrittää saavuttaa jonkin tavoitteen, kuten liikuntaohjelmassa onnistumisen. Liikunnan yhteydessä minäpystyvyys määritellään uskoksi omista kyvyistä onnistuneesti osallistua liikuntaohjelmaan. Minäpystyvyys vaikuttaa opittujen kaavojen, tunnetilojen ja käyttäytymismallien kautta. Minäpystyvyydellä on positiivinen suhde motivaatioon, sillä henkilö joka uskoo omiin kykyihinsä suoriutua fyysisestä aktiivisuudesta, osallistuu siihen positiivisella asenteella, yrittää enemmän ja on sinnikkäämpi.

Personal trainereiden on tärkeää kommunikoida asiakkaansa kanssa ja olla valppaana saadakseen hyvän käsityksen asiakkaan minäpystyvyyden tasosta. Taso saattaa vaihdella nopeastikin, joten personal trainerin on hyvä olla ajan tasalla asiakaan ajatuksista ja tuntemuksista. Personal trainerit voivat hyödyntää minäpystyvyyden lähteitä vahvistaakseen asiakkaansa pystyvyyden tunnetta. Käytännössä tämä voi olla niinkin yksinkertaista, että suunnitellaan harjoitus, josta asiakas suoriutuu erinomaisesti tai jossa hän voi näyttää edistymistään ja kokea saavuttamisen ja onnistumisen tunnetta. Itse asiassa, tämän tulisikin olla liikuntaohjelmien suunnittelun yksi kantavista periaatteista, sillä jokaisen harjoituksen tulisi rakentua aiempien onnistumisten päälle.

Erilaiset asiakkaat tarvitsevat erilaisen määrän verbaalista kannustusta ja uskon valamista. Asiakkaan kannustuksen tarpeen tiedostaminen ja tarpeen mukaan kannustaminen on tärkeä työkalu motivaation rakentamisen työkalupakissa. On myös tärkeää opettaa asiakas uudelleenarvioimaan erilaisia liikuntaan liittyviä ”tuntemuksiaan”. Opettamalla asiakkaan tunnistamaan lihasväsymyksen, lihasarkuuden ja uupumuksen tuntemuksia ja niiden merkitystä, voi auttaa asiakasta näkemään fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät tuntemukset positiivisessa valossa. Yleisesti ottaen, hyvä ymmärrys asiakkaan minäpystyvyyden tasosta auttaa personal trainereita johdonmukaisesti kasvattamaan asiakaan motivaatiota ja valamaan itseluottamusta.

KÄYTÄNNÖN SOVELLUS – ERILAISET ARVIOINNIT JA KUNTOTESTIT

Monien elintapamuutosta hakevien asiakkaiden minäpystyvyyden tunne liikuntaosaamisen ja ohjelmasta suoriutumisen suhteen on aluksi matala. Miten sinä personal trainerina voisit huomioida tämän heti asiakassuhteen alussa?

Koska aiemmat kokemukset ovat minäpystyvyyden tärkein lähde, kaikkien alkuvaiheen kokemusten tulisi keskittyä luomaan onnistumisia ja lisäämään itseluottamusta.

Tyypillinen virhe, jota liikunnan ammattilaiset toistavat, on suunnitella yksi kokonainen tapaamiskerta erilaisten testien ympärille. Aseta itsesi asiakkaan asemaan? Miltä perinpohjainen testaaminen itsellesi vieraissa harjoitteissa mahtaisi tuntua? Jos henkilö on huonossa fyysisessä kunnossa ja ylipainoinen, mikä on testaamisen todennäköinen lopputulema?

Sinun tavoitteesi tulisi olla saada jokainen asiakas poistumaan ensimmäisestä tapaamisesta hyväntuulisena ja innokkaana aloittamaan liikuntaohjelman. Pohdi, mitkä testit ovat ehdottoman tarpeellisia ja suorita vain ne. Käytä harkintaa myös sen suhteen kuinka suoritat testaamisen. Täytyykö testien tuntua testeiltä tai onko asiakkaan aina edes tarpeellista tietää, että keräät heistä itsellesi relevanttia informaatiota? Kenties voisit suorittaa arvioinnit ja testaamisen yksinkertaisten harjoitteiden lomassa, jotka suunnittelet ensi- tai esittelytapaamiselle.

Pohdi aina oman toimintasi vaikutusta ja mukauta toimintaasi siten, että rakennat asiakkaasi minäpystyvyyden tunnetta, mahdollistat onnistumisen kokemuksia ja ruokit näin asiakkaasi sitoutumista.

Artikkeli on mukailtu ote NHA Personal Trainer -koulutuksen opintomateriaalista. Koulutuksessa kerrytetään tarkoituksenmukaista tietotaitoa artikkelin sisältöön ja käsitteistöön liittyen sekä tarjotaan ainutlaatuisia työkaluja, joilla tietotaito sovelletaan käytäntöön.