ELINTAPALÄÄKETIETEEN SERTIFIKAATTI™

LEVEL 1

ELINTAPALÄÄKETIETEEN SERTIFIKAATTI™

LEVEL 1

KOULUTUKSEN AJANKOHDAT JA HINTA

TARJOUS VOIMASSA 31.8. SAAKKA

Hinta: 1495€ (ovh. 1795€)

Varaustilanne: Muutamia paikkoja

Koulutus alkaa: 1.11.

NHA ELINTAPALÄÄKETIETEEN SERTIFIKAATTI™, LEVEL 1 – ELINTAPALÄÄKETIETEEN OSAAMISTA ASIAKASTYÖHÖN

NHA ELINTAPALÄÄKETIETEEN SERTIFIKAATTI™, LEVEL 1 – ELINTAPALÄÄKETIETEEN OSAAMISTA ASIAKASTYÖHÖN

Elintapalääketiede on tieteelliseen näyttöön perustuva lääketieteen ala, jossa käytetään terveellisiä elintapoja kroonisina pidettyjen sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja jopa parantamiseen. 

Elintapalääketieteen kuusi peruspilaria ovat terveellinen ravitsemus, säännöllinen fyysinen aktiivisuus, laadukas ja riittävä uni, stressin säätelykeinot, vähäpäihteisyys tai päihteettömyys ja palkitsevat sosiaaliset suhteet.

Elintapalääketieteen sertifikaatti™, Level 1 tarjoaa opiskelijalle ymmärryksen elintapalääketieteen valtavista mahdollisuuksista yleisimpien terveysongelmien ja sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja jopa parantamisessa.

Lisäksi koulutus tarjoaa ainutlaatuisen, tutkituimpiin käyttäytymismuutostekniikoihin perustuvan selkeän ja loogisen elintapavalmennuksen metodiikan ja käytännön työkalut, sekä yksityiskohtaisen ymmärryksen ravitsemus- ja liikuntavalmennuksesta.

YHTEISTYÖSSÄ

terveystalo a NHA aloittivat yhteistyön
Yhteistyössä Fitness24Seven
shk suomen hierojakoulut a NHA aloittivat yhteistyön
Yhteistyössä Amercan Council on Exercise
Yhteistyössä
NHA on ACE ainoa virallinen koulutuskumppani Suomessa
NHA on ACE ainoa virallinen koulutuskumppani Suomessa m

ELINTAPALÄÄKETIETEEN SERTIFIKAATTI™, LEVEL 1 – KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

ELINTAPALÄÄKETIETEEN SERTIFIKAATTI™, LEVEL 1 – KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

Koulutuksen laajuus on noin 150 tuntia, ja kaikki opinnot on mahdollista suorittaa modernissa digitaalisessa oppimisympäristössä täysin ajasta ja paikasta riippumattomasti. Kouluttajina toimivat mm. NHA:n tieteellisen ohjausryhmän jäsenet Pekka Aroviita (Terveydenhuollon erikoislääkäri, Lääketieteen tohtori), Jaakko Mursu (Ravitsemusterapeutti, FT, dosentti) ja Ari Langinkoski (ACE-CHC, ACE-CPT, eurooppalaisen elintapavalmennuksen standardityöryhmän puheenjohtaja).

Koulutuksen laajuus on noin 150 tuntia, ja kaikki opinnot on mahdollista suorittaa modernissa digitaalisessa oppimisympäristössä täysin ajasta ja paikasta riippumattomasti. Kouluttajina toimivat mm. NHA:n tieteellisen ohjausryhmän jäsenet Pekka Aroviita (Terveydenhuollon erikoislääkäri, Lääketieteen tohtori), Jaakko Mursu (Ravitsemusterapeutti, FT, dosentti) ja Ari Langinkoski (ACE-CHC, ACE-CPT, eurooppalaisen elintapavalmennuksen standardityöryhmän puheenjohtaja).

HUOM! NHA Elintapalääketieteen sertifikaatti™, Level 1 suoritetaan kokonaan NHA:n modernissa digitaalisessa oppimisympäristössä.

HUOM! NHA Elintapalääketieteen sertifikaatti™ Level 1 suoritetaan kokonaan NHA:n modernissa digitaalisessa oppimisympäristössä.

OSA 1 – JOHDATUS ELINTAPALÄÄKETIETEESEEN

Oppimistavoitteet: Tämän osion läpikäytyään opiskelija ymmärtää miten elintapalääketiede pyrkii edistämään ihmisten terveyttä ja estämään sekä parantamaan kroonisia sairauksia. Opiskelija tuntee yleisellä tasolla elintapalääketieteen kuusi keskeistä pilaria ja ymmärtää miten nämä pilarit ovat yhteydessä terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitamiseen.

Elintapalääketiede

  • Elintapalääketiede ja sen ainutlaatuinen rooli terveydenhuollon toiminnassa
  • Elintapalääketieteen ydinkompetenssit
  • Elintapalääketieteen eroavaisuus muista terveyden ja lääketieteen aloista
  • Yhteenveto tieteellisestä näytöstä, jonka mukaan terveyskäyttäytyminen yhteydessä keskeisiin terveystuloksiin
  • Yhteenveto näytöstä, jonka perusteella elintapainterventiot vaikuttavat tehokkaasti sairauden patofysiologiaan
  • Elintapalääketieteen ensisijaisuus erilaisten hoitomuotojen joukossa, joilla pyritään hoitamaan kroonisia, elintapoihin liittyviä sairauksia elinkaaren eri vaiheissa
  • Elintapoihin liittyvien sairauksien esiintyvyys ja niihin liittyvä kustannustaakka
  • Elintapoihin liittyvin valintojen merkitys planetaariselle terveydelle ja kestävälle elintavalla
  • Terveydenhuollon ammattihenkilön henkilökohtaisen terveyden rooli yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa

    OSA 2 – ELINTAPOJEN MERKITYS, VAIKUTUSMEKANISMIT JA HOIDON VAIKUTTAVUUS

    Miksi elintavoilla on merkitystä?

    • Tarttuvista taudeista kroonisiin pitkäaikaissairauksiin
    • Yleisimmät kuolinsyyt globaalisti ja kansallisesti
    • Kroonisten pitkäaikaissairauksien ja elintapojen yhteys
    • Terveelliset elintavat
    • ’Blue zones’
    • Laajat seurantatutkimukset
    • Interventiotutkimukset
    • Kenen tehtävä on terveyden edistäminen?
    • Terveyden sosiaaliset määrittäjät
    • Elintapalääketieteen yksilön omaa toimijuutta korostava näkökulma 

    Elintapojen vaikutusmekanismit

    • Elintapalääketieteen kuusi pilaria
    • Sairauksien riskitekijät ja niiden suhde toisiinsa
    • Suoliston mikrobiomi ja dysbioosi
    • TMAO
    • Insuliiniresistenssi
    • Matala-asteinen tulehdus

    Elintapahoidon keinot ja vaikuttavuus

    • Sydän- ja verisuonitaudit, elintapahoito ja hoitotulokset
    • Diabetes ja lihavuus, elintapahoito ja hoitotulokset
    • Esidiabetes, elintapahoito ja hoitotulokset
    • Dyslipidemiat, elintapahoito ja hoitotulokset
    • Kohonnut verenpaine, elintapahoito ja hoitotulokset
    • Metabolinen oireyhtymä, elintapahoito ja hoitotulokset
    • Elintapahoidon parhaat käytännöt

    OSA 3 – TERVEYSKÄYTTÄYTYMISEN YMMÄRTÄMINEN, VALMENTAVA LÄHESTYMISTAPA

    Oppimistavoitteet: Tämän osion läpikäytyään opiskelija ymmärtää mistä erilaisista tekijöistä yksilön terveyskäyttäytyminen muodostuu. Opiskelija ymmärtää muutoksen vaiheittaista luonnetta, jonka avulla opiskelijalle muodostuu kuva siitä prosessista, jossa hänen on tarkoitus asiakasta tukea. Opiskelija ymmärtää motivaation käsitteen Opiskelija ymmärtää miten valmennus (coaching) eroaa muista perinteisistä tavoista, joilla asiakkaan muutosta on aikojen saatossa yritetty tukea.

    Mitkä kaikki tekijät vaikuttavat yksilön terveyskäyttäytymiseen?

    • Kokonaisvaltainen terveys
    • Biopsykososiaalinen malli
    • Terveyden sosiaaliset määrittäjät
    • Terveyslukutaito

    Käyttäytymisen muutoksen mallit ja teoriat

    • Terveysuskomusmalli: Teenkö vai enkö tee?
    • Transteoreettinen muutosvaihemalli Muutoksen vaiheittainen luonne
    • Muutoksen vaiheet
    • Päätöksenteon balanssi
    • Minäpystyvyys
    • COM-B-malli: Mitkä taustatekijät selittävät käyttäytymistä
    • PrioMed®-tarveanalyysi

    Motivaatio ja sen muodostuminen

    • Mitä motivaatio on ja mistä se muodostuu?
    • Itseohjautuvuusteoria
    • Sisäisen motivaation tukeminen
    • Motivaatiojatkumo

    Motivaatio ja sen muodostuminen

    • Mitä motivaatio on ja mistä se muodostuu?
    • Itseohjautuvuusteoria ja motivaation eri asteet
    • Motivaation herättäminen ja vaaliminen
    • Omaehtoisuuden herättäminen ja vaaliminen
    • Yhteisöllisyyden tunteen luominen ja vaaliminen
    • Kyvykkyyden tunteen herättäminen ja vaaliminen

    Käyttäytymismuutostekniikat, yleiskatsaus

    • Mitä erilaiset käyttäytymismuutostekniikat ovat ja miten niitä käytännössä hyödynnetään?
    • Motivaation ja käyttäytymisen muutokset tekniikat, yleiskatsaus
    • Motivoivan haastattelun tekniikat, yleiskatsaus
    • Käyttäytymismuutostekniikat, yleiskatsaus

    OSA 4 – TAIDOT JA MENETELMÄT ELINTAPAMUUTOKSEN TUKEMISEKSI

    Terveysvalmennuksen lyhyt historia

    • Coachingin lyhyt historia
    • Humanistinen psykologia
    • Omaehtoisuus vs. ohjaus
    • Coaching-tradition nousu
    • GROW-menetelmä

    Nykyaikainen terveys- ja elintapavalmennus

    • Terveysvalmennuksen määritelmä
    • Näyttöön perustuva valmennus
    • Tarvittavat kompetenssit
    • Eurooppalainen osaamisviitekehys

    Motivoiva haastattelu

    • Menetelmän synty
    • MH:n henki
    • MH:n keskeiset taidot
    • Avoimet kysymykset
    • Vahvistukset
    • Heijastava kuuntelu
    • Tiivistäminen
    • Kysy-kerro-kysy
    • MH:n prosessit
    • PrioMed®-menetelmä ja motivoiva haastattelu

    OSA 5 – TAVOITTEIDEN ASETTELU, VALMENNUSPROSESSIN KULKU JA PRIOMED®-VALMENNUSMENETELMÄ

    Oppimistavoitteet: Tämän osion läpikäytyään opiskelija ymmärtää omaehtoisuutta kunnioittavan asiakaskeskeisen valmennusprosessin tyypillisen kulun, sekä osaa hyödyntää asianmukaisia käyttäytymismuutostekniikoita valmennuksen eri vaiheissa.

    Tavoitteen asetannan teoria

    • Toiminnan mekanismit ja tämänhetkinen näyttö

    Valmennusprosessin kulku

    Tulevaisuuden vision luominen

    • Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvitteleminen
    • Eteenpäin katsominen
    • Taaksepäin katsominen
    • Ääripäiden pohdinta

    Suunnitelman tekeminen

    • Tulostavoitteiden asettaminen
    • Käyttäytymistavoitteiden asettaminen
    • SMART-tavoitteenasettelu
    • Toiminnan suunnittelu
    • Ongelmanratkaisu

    Vastuullisuudesta ja seurannasta sopiminen

    • Käyttäytymisen omaseuranta
    • Käyttäytymisen lopputulosten omaseuranta

    Tavoitteiden ja suunnitelmien arviointi ja muokkaus

    • Käyttäytymistavoitteiden uudelleenarviointi
    • Tulotavoitteiden uudelleenarviointi
    • Porrastetut tehtävät

    Siirtyminen kohti omavaraista toimintaa

    • Parhaat käytännöt
    • Valmennussuhteen päättäminen

    OSA 6 – PRIOMED®-VALMENNUSMENETELMÄ

    PrioMed®-tarveanalyysi, vaihe 1

    • Mikä tarveanalyysi on?
    • Elintapojen omaehtoinen tarveanalyysi
    • Sovellettavat käyttäytymismuutostekniikat

    PrioMed®-tarveanalyysi, vaihe 2

    • Käyttäytymisen determinanttien omaehtoinen tarveanalyysi
    • Sovellettavat käyttäytymismuutostekniikat

    PrioMed®-dokumentit

    • PrioMed®-valmentajan ohjekirja, vaihe 1
    • PrioMed®-valmentajan ohjekirja, vaihe 2
    • PrioMed®-tarveanalyysi, vaihe 1
    • PrioMed®-tarveanalyysi, vaihe 2 – Liikunta ja fyysinen aktiivisuus
    • PrioMed®-tarveanalyysi, vaihe 2 – Ravitsemus
    • PrioMed®-tarveanalyysi, vaihe 2 – Päihteet
    • PrioMed®-tarveanalyysi, vaihe 2 – Stressin säätely
    • PrioMed®-tarveanalyysi, vaihe 2 – Uni ja nukkuminen
    • PrioMed®-tarveanalyysi, vaihe 2 – Sosiaaliset suhteet

    OSA 7 – RAVITSEMUSTIEDE, TEORIA

    Oppimistavoitteet: Tämän osion läpikäytyään opiskelija ymmärtää, kuinka tieteellinen ravitsemustieto muodostuu ja miten sen perusteella muodostetaan kokonaisnäkemys jostakin asiasta. Opiskelija ymmärtää ruuansulatusjärjestelmän toiminnan, ravitsemukseen liittyvän hormonitoiminnan ja energia-aineenvaihdunnan toiminnan. Opiskelija ymmärtää, kuinka ravitsemuksella voi tukea erilaisia käytännön tavoitteita, kuten liikuntaa tai painon pudotusta.

    Ravitsemustieteen esittely

    • Ihmislähtöisessä tutkimuksessa on omat haasteensa, joita valmentajan on syytä ymmärtää osatakseen tulkita tieteellistä kokonaisnäyttöä
    • Ravitsemustieteen vahvuudet ja heikkoudet
    • Tieteellisen näytön aste
    • Tiedon tulkinta ja johtopäätöksien vetäminen

    Ravitsemusfysiologia

    • Ruuansulatusjärjestelmä ja siihen liittyvät elimet
    • Endokriiniset järjestelmät (hormonitoiminta)

    Energia

    • Energia-aineenvaihdunta
    • Ruuasta energiaksi: miten ihminen saa ja käyttää energiaa?
    • Energiatasapaino ja energian saatavuus
    • Liikunta ja terveys
    • Painonhallinta

    OSA 8 – RAVITSEMUSTIEDE, KÄYTÄNTÖ

    Oppimistavoitteet: Tämän osion läpikäytyään opiskelija ymmärtää eri ravintoaineiden ja suojaravintoaineiden määrittelyt sekä niiden merkityksen ja vaikutukset ihmisen terveydelle. Opiskelija osaa erottaa laadukkaat lähteet vähemmän laadukkaista. Opiskelija tuntee tyypillisimmät puutostilat ja niiden ehkäisemisen ja hoidon parhaat käytännöt. Opiskelija tuntee yleisimmät ravintolisät ja niiden merkityksen. Opiskelija ymmärtää nestetasapainon ja sen merkityksen terveydelle, sekä kuinka tasapainoa parhaiten ylläpidetään erilaisissa tilanteissa. Opiskelija ymmärtää stressin ja unen laadun merkityksen käytännön ravitsemusvalinnoille.

    Energiaravintoaineet; mitä ne ovat, mitkä ovat niiden tehtävät elimistössä ja vaikutukset terveydelle

    Proteiini

    • Määrittely
    • Lähteet
    • Merkitys
    • Vaikutukset

    Hiilihydraatti

    • Määrittely
    • Lähteet
    • Merkitys
    • Vaikutukset

    Rasvat

    • Määrittely
    • Lähteet
    • Merkitys
    • Vaikutukset

    Alkoholi

    • Määrittely
    • Lähteet
    • Merkitys
    • Vaikutukset

    Suojaravintoaineet; siltä osin kuin tyypillisesti on puutteita

    Vitamiinit

    • Määrittely
    • Lähteet
    • Merkitys
    • Vaikutukset

    Kivennäis- ja hivenaineet

    • Määrittely
    • Lähteet
    • Merkitys
    • Vaikutukset

    Nestetasapaino

    • Määrittely
    • Lähteet
    • Merkitys
    • Vaikutukset

    Ravintolisät

    • Yleisimmät ravintolisät
    • Hyödylliset ravintolisät

    Stressi, palautuminen ja uni

    OSA 9 – YLEISIMMÄT KROONISET SAIRAUDET JA RAVITSEMUSVALMENNUS

    Oppimistavoitteet: Opiskelija ymmärtää kunkin kroonisen sairauden etiologian ja patologian, sekä sen, miten erilaiset ravitsemusvalinnat voivat vaikuttaa kunkin sairauden etenemiseen tai paranemiseen. Opiskelija tuntee ja ymmärtää yleisimpien kroonisten sairauksien ravitsemushoidon parhaat käytännöt. Opiskelija osaa perustella asiakkaille erilaisiin ravitsemusvalintoihin liittyvät terveysvaikutukset selkeästi ja ymmärrettävästi.

    Elintapojen tärkeys sairauksien hoidossa

    • Mitkä elintavat merkitsevät minkäkin verran erilaisissa sairauksissa?
    • Mitkä elintavat merkitsevät minkäkin verran eri henkilöillä?

    Ravitsemuksen terveysvaikutuksia

    • Miksi ja miten ravitsemus voi edistää tai vahingoittaa terveyttä?

    Mekanismeja kroonisten sairauksien taustalla

    • Monet krooniset sairaudet esiintyvät yhtä aikaa, altistavat toisilleen ja johtavat toisiinsa

    Ennaltaehkäisy

    Ennaltaehkäisy edellyttää varhaista riskin kasvun havaitsemista

    Patogeneesi vs. salutogeneesi

    • Ravitsemushoito on biologisesti vaikuttavaa

    Lihavuus

    • Sairauden esittely
    • Yleisyys maailmalla, yleisyys Suomessa
    • Vaikutukset terveyteen, elinaikaan
    • Patofysiologiset mekanismit
    • Parantavat mekanismit
    • Vaikutusosuudet
    • Ravitsemushoidon päälinjat, ehkäisy ja hoito

    Tyypin 2 diabetes

    • Sairauden esittely
    • Yleisyys maailmalla, yleisyys Suomessa
    • Vaikutukset terveyteen, elinaikaan
    • Patofysiologiset mekanismit
    • Parantavat mekanismit
    • Vaikutusosuudet
    • Ravitsemushoidon päälinjat, ehkäisy ja hoito

    Sydän- ja verisuonisairaudet (& lipidiaineenvaihdunnan häiriöt)

    • Sairauden esittely
    • Yleisyys maailmalla, yleisyys Suomessa
    • Vaikutukset terveyteen, elinaikaan
    • Patofysiologiset mekanismit
    • Parantavat mekanismit
    • Vaikutusosuudet
    • Ravitsemushoidon päälinjat, ehkäisy ja hoito

    Hypertensio

    • Sairauden esittely
    • Yleisyys maailmalla, yleisyys Suomessa
    • Vaikutukset terveyteen, elinaikaan
    • Patofysiologiset mekanismit
    • Parantavat mekanismit
    • Vaikutusosuudet
    • Ravitsemushoidon päälinjat, ehkäisy ja hoito

    Yhteenveto

    OSA 10 – KÄYTÄNNÖN RAVITSEMUSVALMENNUS

    Oppimistavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mistä koostuu terveellinen ravitsemus. Opiskelija tuntee ravitsemusohjauksen yleisimmät työvälineet ja ravitsemusohjauksen tyypillisen prosessin.

    Ravitsemussuositukset ja niiden merkitys käytännössä

    • Yleistä ravitsemussuosituksista
    • Suositukset ruoka-ainetasolla
    • Suositukset ravintoainetasolla
    • Suomalaisten ravitsemus
    • Ravitsemussuositusten merkitys käytännössä
    • Mitä on ravitsemusohjaus
    • Ravitsemusohjauksen työvälineet
    • Anamneesi
    • Ruokapäiväkirja
    • Ruokavaliohaastattelu
    • Erilaiset muut kyselyt
    • Muut välineet

    OSA 11 – KARDIORESPIRATORINEN HARJOITTELU, LIIKUNTAFYSIOLOGIA JA LIIKUNNAN OHJELMOINTI TEORIASSA

    Oppimistavoitteet: Tämän osion läpikäytyään opiskelija ymmärtää, kuinka kestävyysharjoittelu vaikuttaa sydän- ja verenkiertoelimistön fysiologiaan. Opiskelija ymmärtää, kuinka kestävyysharjoittelun mukautumisvaikutukset edistävät terveyttä ja torjuvat sairauksia. Opiskelija osaa perustella fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutukset selkeästi ja ymmärrettävästi.

    Liikuntafysiologia

    • Sydän- ja verenkiertoelimistön fysiologia
    • Hengityselimistön fysiologia
    • Hengitys- ja verenkiertoelimistön fysiologia
    • Hapenkuljetuskapasiteetti
    • Hapenotto
    • Kuinka kunto kohoaa, kun se kohoaa?

    Kardiorespiratorisen harjoittelun akuutit ja krooniset mukautumisvaikutukset

    • Tasavauhtisen kestävyyssuorituksen mukautumisvaikutukset
    • Intervalliharjoittelun mukautumisvaikutukset
    • Kestävyysharjoittelun terveysvaikutukset

    PrioMed Fyysinen Aktivisuus™-malli

    • vaihe: Edellytysten luominen
    • vaihe: Kunnon kohottaminen
    • vaihe: Suorituskyvyn parantaminen

    OSA 12 – LIHASVOIMAHARJOITTELU JA LIIKUNNAN OHJELMOINTI TEORIASSA

    Oppimistavoitteet: Tämän osion läpikäytyään opiskelija ymmärtää miksi ja miten lihasvoimaharjoittelu edistää terveyttä. Opiskelija ymmärtää lihasvoimaharjoittelun mukautumisvaikutukset ja näiden suhteen terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Opiskelija ymmärtää lihasvoimaharjoittelun periaatteet ja ohjelmoinnin muuttujat. Opiskelija ymmärtää kuinka periaatteita ja muuttujia manipuloimalla suunnitellaan liikuntaohjelmia, jotka ovat sekä turvallisia että tehokkaita.

    Lihasvoimaharjoittelun hyödyt

    • Lisääntynyt fyysinen kapasiteetti
    • Parantunut metabolinen terveys
    • Pienentynyt loukkaantumisriski
    • Sairauksien ennaltaehkäisy

    Akuutit ja krooniset fysiologiset mukautumisvaikutukset

    • Lihasvoiman kasvuun vaikuttavat seikat
    • Lihasmassan kasvuun vaikuttavat seikat

    Lihasvoimaharjoittelun perusperiaatteet

    • Ylikuormitus ja progressio
    • Spesifisyys
    • Yksilöllisyys
    • Palautuvuus
    • Vähenevät hyödyt

    Lihasvoimaharjoittelun muuttujat ja harjoittelun ohjelmointi

    • Tarvemäärittely
    • Harjoittelun useus
    • Liikkeiden valinta ja järjestys
    • Harjoittelun volyymi
    • Harjoittelun intensiteetti
    • Harjoittelun tempo
    • Lepo harjoitusten välillä

    Lihasvoimaharjoituksen komponentit

    • Lämmittely
    • Varsinainen harjoitus
    • Jäähdyttely

    OSA 13 – KÄYTÄNNÖN LIIKUNTAVALMENNUS

    Oppimistavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä on näyttöön perustuva fysiikkavalmennus. Opiskelija tuntee ja osaa käyttää erilaisia fyysisen kunnon arviointiin soveltuvia mittareita tavoitteen ja tilanteen mukaan. Opiskelija osaa suunnitella kardiorespiratorista kuntoa ja/tai lihasvoimaa parantavan liikuntaohjelman siten, että se on valmennettavan lähtökohdat huomioon ottaen sekä tehokas että turvallinen.

    Näyttöön perustuva fysiikkavalmennus – mitä se on ja miten sitä tehdään?

    • Laadukas tieteellinen kokonaisnäyttö
    • Yksilön tavoitteet, taustat, tarpeet ja haasteet
    • Mahdollisimman objektiiviset kokemukset

    Liikuntasuositukset ja niiden merkitys käytännössä

    • Voimauttavatko vai lamauttavatko suositukset?
    • Toimintakyky, terveys, kunto, suorituskyky -jatkumo

    Kestävyysharjoittelun ohjelmointi

    • Fyysisen kunnon arviointi, seuranta ja mittarit
    • Liikunnan intensiteetin arviointi
    • Lepo- ja laskennalliset arvioinnit
    • Sykkeeseen perustuvat arvioinnit
    • Energiankulutukseen perustuvat arvioinnit
    • Ventilaatiokynnyksiin perustuvat arvioinnit
    • Laboratorioarvioinnit

    Harjoittelun ohjelmointi

    • Edellytysten luominen
    • Kunnon kohottaminen
    • Suorituskyvyn parantaminen

    Lihasvoimaharjoittelun ohjelmointi

    • Lihasvoiman arviointi, seuranta ja mittarit
    • Lihasvoimaharjoittelun intensiteetin arviointi
    • Palautumisen arviointi

    Lihasvoimaharjoittelun liikemallit

    • Perusliikemallit
    • Yhdistelmäliikkeet

    Vasta-alkajien harjoittelun ohjelmointi

    • Aloittelijoiden harjoittamisen rajoitteet
    • Aloittelijoiden harjoittamisen edut
    • Liikkeiden valinta ja progressio
    • Intensiteetin valinta ja progressio
    • Harjoitustiheyden valinta ja progressio
    • Volyymin valinta ja progressio
    • Harjoitustiheyden hallinta
    • Tosielämän rajoitteet
    • Johtopäätökset ja yhteenveto

    Edistyneempien harjoittelun ohjelmointi

    • Harjoittelun progressointi
    • Harjoittelun jaksottaminen
    • Jaetut harjoitusohjelmat
    • Eri tavoitteiden mukaisia strategioita

    OSA 14 – YLEISIMMÄT KROONISET SAIRAUDET JA LIIKUNTA

    Oppimistavoitteet: Opiskelija tuntee ja ymmärtää yleisimpien kroonisten sairauksien liikuntahoidon parhaat käytännöt. Opiskelija osaa perustella asiakkaille fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät terveysvaikutukset selkeästi ja ymmärrettävästi.

    Liikunta ja krooniset sairaudet

    • Liikalihavuus ja liikunta
    • Kohonnut verenpaine ja liikunta
    • Valtimotaudit ja liikunta
    • Diabetes ja liikunta
    • Metabolinen oireyhtymä ja liikunta
    • Astma ja liikunta
    • Osteoporoosi ja liikunta
    • Nivelrikko ja liikunta
    • Syövät ja liikunta

    OSA 15 – YHTEENVETO, LOPPUKOKEESEEN VALMISTAUTUMINEN JA SERTIFIOINTITENTTI

    • Yhteenveto
    • Loppukokeeseen valmistautuminen
    • NHA Elintapalääketieteen sertifikaatti, Level 1 -tentti

    HERÄSIKÖ SINULLA KYSYTTÄVÄÄ KOULUTUKSIIN LIITTYEN? JÄTÄ VIESTI, NIIN ME VASTAAMME.

    HERÄSIKÖ SINULLA KYSYTTÄVÄÄ KOULUTUKSIIN LIITTYEN? JÄTÄ VIESTI, NIIN ME VASTAAMME.

    NORDIC HEALTH ACADEMY 

     

    NHA:n koulutuskokonaisuudet tarjoavat opiskelijoilleen ainutlaatuisen yhdistelmän tuoreinta tieteellistä tietoa ja tutkitusti toimivimpia käytännön taitoja.

    YHTEYSTIEDOT

     

    Eskolantie 1 A

    00720 HELSINKI

    E: info@nha.fi

    P: +358 50 302 0753

    Tietosuojaseloste»

    Oppimisympäristö»