Perinteisesti masennusta on hoidettu lääkkeillä, terapialla tai näiden yhdistelmällä. Viime aikoina liikunta on kuitenkin noussut merkittäväksi tekijäksi perinteisten hoitomuotojen rinnalle. Tulokset ovat niin lupaavia, että kaikkien tulisi olla niistä tietoisia.

Vaikka keskitymme tässä liikuntaan, on tärkeää muistaa, että joillekin ihmisille lääkkeet tai terapia voivat olla elämää mullistavia. Uutta on se, että myös liikunta vaikuttaa tarjoavan vastaavan mahdollisuuden. Lisäksi on vielä hyvä pitää mielessä, että eri keinot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan usein paras vaikuttavuus löytyy eri keinojen yhdistelmästä.

ERILAISTEN HOITOJEN VAIKUTTAVUUDEN VERTAILU

Eri hoitomuotojen vaikuttavuuden arvioimiseksi käytämme käsitettä nimeltä efektikoko. On olemassa erilaisia tapoja laskea tämä, ja vaikka menetelmät voivat hieman erota toisistaan, niin käytönnön elämässä niitä voidaan verrata keskenään.

TIETOLAATIKKO

Efektikoko on yksinkertainen arvo, joka auttaa vertaamaan esimerkiksi eri hoitojen vaikutusta. Tässä pikaopas:

Efektikoko ≈ 0,2: Pieni vaikutus, todennäköisesti ei merkittävää käytännössä.

Efektikoko ≈ 0,5: Keskisuuri vaikutus, todennäköisesti selkeä käytännön merkitys.

Efektikoko ≈ 0,8: Suuri vaikutus, todennäköisesti hyvin suuri käytönnön merkitys.

LÄÄKKEET JA MASENNUS – MIKÄ ON LÄÄKKEIDEN VAIKUTTAVUUS?

Laajassa meta-analyysissä (Cipriani ym., 2018) havaittiin, että lääkkeiden keskimääräinen efektikoko oli 0,42. Toisessa meta-analyysissä SSRI-lääkkeiden efektikoko oli vain 0,26 – varsin vaatimaton.

Yksinkertaisesti sanottuna lääkkeet tarjoavat usein vain vähäisiä tai kohtalaisia käytännön hyötyjä.

PSYKOTERAPIA JA MASENNUS – MIKÄ ON PSYKOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS?

Eräässä meta-analyysissä (Cuijpers ym., 2020) psykoterapian keskimääräinen efektikoko oli 0,75. Kun mukaan otettiin vain korkealaatuisemmat tutkimukset, efektikooksi saatiin 0,51. Noetel M, ym. (2024) meta-analyysissä kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) efektikoko oli 0,55.

Toisin sanoen, terapia tarjoaa yleensä huomattavia käytännön hyötyjä.

LIIKUNTA JA MASENNUS – MIKÄ ON LIIKUNNAN VAIKUTTAVUUS?

Laajoja ja laadukkaita meta-analyysejä liikunnasta on julkaistu vasta hiljattain. Eräässä tutkimuksessa (Heissel ym., 2023) havaittiin, että liikunnan efektikoko oli 1,00 “major depressive disorder” (MDD) -potilailla, ja valvotun liikunnan efektikoko oli 1,03.

Vielä tuoreemmassa katsauksessa (Noetel ym., 2024) vertailtiin eri liikuntamuotoja. Kävelyllä ja hölkällä saavutettiin efektikoko 0,62, ja voimaharjoittelulla 0,49. Intensiteetillä oli merkitystä – mitä intensiivisemmin liikuttiin, sitä paremmat tulokset.

Yhdessä hyvin toteutetussa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (O’Sullivan ym., 2023) havaittiin, että vain 2 x 25 minuuttia viikossa perus voimaharjoittelun periaatteita noudattaen saavutettiin efektikoko 1,01 nuorilla aikuisilla.

Joten liikunta tuottaa usein merkittäviä, jopa todella huomattavia käytännön tuloksia. Huomionarvoista on se, että niinkin vähäisellä liikuntamäärällä kuin 2 x 25 minuuttia viikossa saattaa saada kolminkertaisen vaikuttavuuden suosituimpiin lääkkeisiin verrattuna.

Joten jos mielesi on taipuvainen synkkyyteen, voisi olla erittäin hyvä idea kehittää kohtuullisen kuormittava liikuntaohjelma, joka integroituisi osaksi arkea. Näyttää nimittäin siltä, että liikunnan avulla voi torjua masennusta yhtä vaikuttavasti tai vaikuttavammin kuin parhaimmilla tähän saakka käytössä olleilla menetelmillä.

LÄHTEET:

Cuijpers P, ym. (2020). Psychotherapy for depression across different age groups: a systematic review and meta-analysis. JAMA Psychiatry, 77(7), 694-702.

Cipriani A, ym. (2018). Comparative efficacy and acceptability of 21 antidepressant drugs for the acute treatment of adults with major depressive disorder: a systematic review and network meta-analysis. Focus (Am Psychiatr Publ), 16(4), 420-429.

Heissel A, ym. (2023). Exercise as medicine for depressive symptoms? A systematic review and meta-analysis with meta-regression. Br J Sports Med, 57(16), 1049-1057.

Noetel M, ym. (2024). Effect of exercise for depression: systematic review and network meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ, 384, e075847.

O’Sullivan D, ym. (2023). Effects of resistance exercise training on depressive symptoms among young adults: A randomized controlled trial. Psychiatry Res, 326, 115322.