OTA HALTUUN ELINTAPAVALMENNUKSEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT
ILMOITTAUDU ILMAISEEN ”OTA HALTUUN ELINTAPAVALMENNUKSEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT” -WEBINAARIIN
Webinaarissa saat vastaukset siihen, mitä elintapavalmennus on, miksi se on niin vaikuttavaa kuin se on, sekä kuinka voit hyödyntää sitä omassa työssäsi parhaalla mahdollisella tavalla.
ILMOITTAUDU ILMAISEEN ”OTA HALTUUN ELINTAPAVALMENNUKSEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT” -WEBINAARIIN.
Webinaarissa saat vastaukset siihen, mitä elintapavalmennus on, miksi se on niin vaikuttavaa kuin se on, sekä kuinka voit hyödyntää sitä omassa työssäsi parhaalla mahdollisella tavalla.
PrioMed®-koulutusten ytimessä oleva PrioMed Elintapavalmentaja™ -koulutus on yksi NHA:n tarjoamista koulutuksista. Mitä elintapavalmennus sitten on?
”Helppoa! Se on elintapalääketieteen käytännön annostelua”, NHA:n koulutuspäällikkö ja elintapavalmennuksen eurooppalaisen standardityöryhmän puheenjohtaja Ari Langinkoski vastaa.
Langinkoski on Suomen kansainvälisesti arvostetuimpia yksilövalmennuksen asiantuntijoita ja elintapavalmennuksen tutkija.
Nykyaikainen elintapavalmennus koostuu kuudesta vaiheesta:
1. Tarveanalyysi
2. Tulevaisuuden vision luominen
3. Suunnitelman tekeminen
4. Vastuullisuudesta ja seurannasta sopiminen
5. Tavoitteiden ja suunnitelmien arviointi ja muokkaus
6. Siirtyminen kohti omavaraista toimintaa
Viimeaikainen tieteellinen tutkimus tarjoaa näyttöön perustuvat työkalut ja tekniikat näiden vaiheiden läpivientiin. NHA:n koulutukset ovat ainoita, jotka tarjoavat selkeän ja käytännönläheisen mallin vaiheiden järjestelmälliseen toteuttamiseen.
Ilmoittaudu veloituksettomaan Mikä ihmeen elintapavalmennus? -webinaariin. Webinaarissa saat vastaukset siihen, mitä elintapavalmennus on, miksi se on niin vaikuttavaa kuin se on, sekä kuinka hyödynnät sitä omassa työssäsi.
ELINTAPAVALMENNUS ON ELINTAPALÄÄKETIETEEN KÄYTÄNNÖN ANNOSTELUA
Langinkoski kertoo, että elintapavalmennus on tavallaan elintapalääketieteen ”seitsemäs pilari”. Elintapalääketieteessä tutkitaan kuutta pilaria: ravitsemus, liikunta, stressinkäsittely, uni, vähäpäihteisyys ja sosiaaliset suhteet. Elintapavalmennus sitoo nämä kaikki aihealueet yhteen ja luo ihmiselle helposti lähestyttävän ”paketin” elintapalääketiedettä.
Langinkoski kertoo, että elintapalääketiede on suorastaan mullistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nyt tiedetään paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mitkä toimenpiteet valmennuksessa vaikuttavat tehokkaillta. Näin elintapavalmennus tuo elintapalääketieteeseen mukaan oivalluksen siitä, miten ihmiset oikeasti saadaan muuttamaan omia elintapojaan.
Langinkoski kertoo, että jo kymmeniä vuosia on periaatteessa tiedetty, mikä ihmiselle on hyväksi ja mikä haitaksi, mutta erityisesti asian esille tuomisessa on ollut vakavia puutteita.
Ari Langinkoski, elintapavalmennuksen kansainvälisen standardityöryhmän puheenjohtaja ja NHA:n koulutuspäällikkö.
ON OSATTU KOROSTAA UHKAA, MUTTA EI OLE OSATTU LUODA TOIVOA
”Terveysuskomusmalli on ollut tiedossa jo 1960-luvulta saakka. Sen toisella puolella on ikään kuin uhka ja toisella toivo. Uhan mukaan ihmiselle on tärkeää korostaa, miten todennäköisesti jokin elintapa johtaa sairastumiseen ja kuinka vakavat seuraamukset tällä saattaisi olla”
Mallissa on uskottu, että muutos on sitä todennäköisempää, mitä suuremmaksi elintapaan liittyvä uhka koetaan. Malli perustuu siihen, että ihmiseen yritetään vaikuttaa ulkoapäin: hänelle kerrotaan, mitä hänen pitäisi yhtäältä tehdä ja toisaalta jättää tekemättä.
”Uhan korostaminen on ollut tehokas keino, mutta aivan viime aikoina terveysuskomusmalli on herännyt ikään kuin uudelleen henkiin. On saatu täysin uudet työkalut siihen, kuinka uhan lisäksi voimme nyt korostaa myös toivoa”, Langinkoski kertoo.
”Olemme aina osanneet pelästyttää ihmisiä. Että kohta kuolet, jos et tee niin tai näin. Mutta pelottelussa on ihan tutkitusti sellainen juttu, että ihminen saattaa lamaantua.”
ELINTAVOISTA OSATAAN VIHDOIN PUHUA LÄÄKETIETEEN KIELELLÄ
Nyt elintapalääketiede on vihdoin tiivistänyt elintapojen merkityksen mitattavaksi ja toistettavaksi. Elintapojen merkitys ja mekanismi tunnetaan. Ja nyt lääketieteellinen yhteisö pystyy ymmärtämään elintapojen merkitystä aivan eri lailla kuin ennen.
”Voimme yhtäkkiä puhua lääketieteelliselle yhteisölle elintavoista samaan tapaan kuin lääkkeestä”, Langinkoski iloitsee.
”Aikaisemmin ymmärrettiin hyvin, että elintavat aiheuttavat sairauksia. Nyt ymmärrämme myös sen puolen, miten elintavat voivat parantaa niitä”, Langinkoski sanoo.
Hän viittaa siihen, että nykyään elintapalääketieteessä käytetään terveellisiä elintapoja kroonisina pidettyjen sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja jopa parantamiseen.
Lääketieteellisen yhteisön työkaluksi on tarjolla nyt jotakin muutakin suurelle osalle aivan uutta. Nimittäin elintapavalmennus mullistaa myös elintapalääketieteestä kertomisen asiakkaalle tai potilaalle. Kokemuksen kautta ja tutkitusti.
YHTÄLÖN TÄRKEIN TEKIJÄ ON TOIVO – JA KOKEMUS SIITÄ, ETTÄ VOI ITSE VAIKUTTAA KOHTALOONSA
Onko pelottelun aika siis ohi?
”On. Lisäksi on huomattu, että aikuinen ihminen ei keskimäärin pidä siitä, että hänelle kerrotaan, mitä hänen pitäisi tehdä.”
Elintapavalmennuksessa valmentajan ei tarvitse saada ihmistä tekemään mitään, vaan saada ihminen ajattelemaan.
Omaehtoisuuden tukeminen on täysin ratkaiseva osa elintapavalmennusta. Valmentaja osaa kysyä sellaisia kysymyksiä, jotka auttavat ihmistä itseään keksimään, mikä hänelle sopii. Langinkoskella on ääriesimerkki:
”Jos asiakkaalla on ollut vaikkapa sydänkohtaus, lääkäri yleensä “määrää”, että sinun pitää ottaa tulevaisuudessa nämä ja nämä lääkkeet”, Langinkoski kertoo, ja valittelee, että asia jää yleensä siihen.
Elintapavalmennuksen käytäntöjä käyttävä lääkäri voi sen sijaan vain kertoa, millaisia lääkkeitä on tarjolla ja mitkä niiden vaikutukset ovat.
“Ei tällaista tutkimusasetelmaa ole koskaan ollut, mutta kaikein tiedetyn perusteella tehokkaampaa todennäköisesti olisi kysyä potilaalta, että mitäs luulet, haluaisitko ottaa näitä lääkkeitä vai etkö?”, Langinkoski ehdottaa.
Lisäksi keskusteluun nousee helpommin elintapojen merkitys ja niiden vaikutukset.
”Tässä on se taika: ihminen ITSE tekee johtopäätökset, mitä hänen pitäisi elintapojensa kanssa tehdä. Tämä on aivan valmennuksen ytimessä”, Langinkoski sanoo.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy, vaan tässä ikään kuin porataan kaivoa syvemmäksi”, Langinkoski innostuu.
Elintapalääketiede on valmennuksen ytimessä. Elintapavalmennuksessa käytetään lisäksi paljon käyttäytymisenmuutostekniikoita. Tavoitteiden asettaminen on osoittautunut kaikkein tehokkaimmaksi tekniikaksi. Lisäksi usean tekniikan käyttö lisää tutkitusti asiakkaan onnistumisen todennäköisyyttä.
Oman oivaltamisen lisäksi elintapavalmennuksessa käytetään juuri näitä parhaita tekniikoita. Valmentajan ei myöskään tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Hän auttaa valmennettavaa asettamaan itse omat tavoitteensa ja hän auttaa raivaamaan sen tiellä olevia esteitä.
“Tämä on se yhtälön uusi puoli. Kun ymmärretään ensin selkeästi ja kirkaasti MITEN ne elintavat sitä omaa terveyttä parantavat – ja tämän jälkeen vielä valmennuksen avulla huomataan, että eihän ne esteet nyt olleetkaan niin suuria kuin mitä aluksi ajatteli – niin ymmärrykseen yhdistyvä toivo saa aikaan pieniä ja jopa suuriakin ihmeitä”, Langinkoski kertoo.
PYSYVÄ ELINTAPOJEN MUUTOS VAATII AIKAA
Valmennus on hyvin keskustelevaa. Se ei kuitenkaan Langinkosken mukaan ole pelkkää keskustelua ja sielunhoitoa. Vaan se on nimenomaan tavoitekeskeistä. Tämä unohdetaan Langinkosken mukaan usein. Mutta joskus tavoite ei selviä aivan heti, sillä tavoitteen tekee elintapamuutosta haluava itse. Tämä elintapavalmennuksen tärkein osa, eli tavoitteenasetteluprosessi saattaa kestää joskus jopa kuukausia.
Elintapojen muutoksessa on erityyppisiä tavoitteita. Lopputulostavoitteet voidaan määrittää jo alussa. Mutta hämmästyttävästi niihin ei valmennuksessa suoraan pyritä. Ennen yhdenkään lopputulostavoitteen saavuttamista asetetaan nimittäin käyttäytymistavoitteita.
”Valmennettava alkaa seurata pelkästään näitä pienempiä, käyttäytymistavoitteitaan. Ja ikään kuin huomaamatta niiden avulla päätyy suurempaan tavoitteeseen”, Langinkoski kertoo.
Tieteellisten tutkimusten mukaan nämä neljä asiaa helpottavat tavoitteisiin pääsemistä ylitse muiden:
1. Tavoitteiden asettaminen
2. Tekemisen seuraaminen
3. Sosiaalinen tuki
4. Asiakaskeskeinen ja autonomiaa kunnioittava lähestymistapa.
KAIKEN TEKEMISEN YTIMESSÄ ON ASIAKASKOHTAINEN TARVEANALYYSI
PrioMed™ perustuu nimenomaan tieteeseen. Itse asiassa NHA:n koulutukseen kuuluva elintapavalmennus on ammentanut oppinsa huippu-urheilun valmennuksesta. Ari Langinkoski on kehittänyt alun perin mallia haastattelemalla Suomen johtavia huippu-urheilun valmentajia ja tutkijoita.
”Huippu-urheilun ytimessä on tarveanalyysi, jota ei, hämmästyttävä kyllä, ole aiemmin elintapojen parantamisessa käytetty”, Langinkoski ihmettelee.
Tarveanalyysissä mietitään, mitkä tarpeet kehittymisessä ovat, millä tasolla ne ovat nyt, asetetaan ne tärkeysjärjestykseen, ja sen jälkeen tehdään johtopäätökset.
”Valmennussuunnitelma ikään kuin aukeaa itsestään näiden avulla”, Langinkoski kertoo.
PrioMed™-valmennuksessa tehdään juuri tällainen tarveanalyysi ja käytetään sen jälkeen kaikkia tutkitusti tehokkaimpia käyttäytymisen muutostekniikoita.
“Lisäksi selkeät tekniikat tekevät valmentamisen oppimisesta huomattavasti aikaisempaa helpompaa”, Langinkoski totetaa.
PrioMed Elintapavalmentaja™ -koulutus on yksi osa NHA:n tarjoamia PrioMed®-koulutuksia. Valmennuskoulutuksen koulutussisältöä, toimivuutta ja tehokkuutta kehitetään jatkuvasti muun muassa NHA:n, Itä-Suomen yliopiston ja johtavien terveydenhuollon toimijoiden tiiviissä yhteistyössä.
—
Artikkelissa haastateltu Ari Langinkoski on NHA:n koulutuspäällikkö ja opiskelee liikunta- ja urheilulääketiedettä Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen biolääketieteen yksikössä. Langinkoski aikoo väitellä tohtoriksi elintapavalmennuksen parhaista käytännöistä.
Varaa nyt paikkasi ilmaiseen elintapavalmennuksen webinaariimme.
NHA kehittää elintapavalmennuksen parhaita käytäntöjä yhdessä maailman arvostetuimpien toimijoiden kanssa. Kuvassa Mikael Vincent, Health Innovation Specialist, Lenus, Ari Langinkoski, elintapavalmennuksen kansainvälisen standardityöryhmän puheenjohtaja, NHA, ja Graham Melstrand, Executive Vice President, Community Health and Wellness, ACE, keskustelemassa EuropeActiven paneelissa elintapavalmennuksen tulevaisuudesta.
HERÄSIKÖ SINULLA KYSYTTÄVÄÄ KOULUTUKSIIN LIITTYEN?
JÄTÄ VIESTI, NIIN ME VASTAAMME.
HERÄSIKÖ SINULLA KYSYTTÄVÄÄ KOULUTUKSIIN LIITTYEN? JÄTÄ VIESTI, NIIN ME VASTAAMME.
YHTEISTYÖSSÄ
NORDIC HEALTH ACADEMY
NHA:n koulutuskokonaisuudet tarjoavat opiskelijoilleen ainutlaatuisen yhdistelmän tuoreinta tieteellistä tietoa ja tutkitusti toimivimpia käytännön taitoja.