Terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita on NHA:n tieteellisen ohjausryhmän puheenjohtaja.

Vuotuisiin kuolemiin liittyvät riskitekijät maailmassa vuonna 2019. Elintavat ovat aivan keskeisiä kroonisten sairauksien hoidossa.

TERVEELLINEN RAVITSEMUS

Ravitsemus on ehkä monimutkaisin näistä osioista, mutta toisaalta tietoa siitä on paljon saatavilla. Vaikka osa tiedosta on keskenään ristiriitaista, perusperiaate on hyvin selkeä: paljon ja monipuolisesti kasviksia ja erityisesti prosessoitujen lihatuotteiden ja punaisen lihan välttäminen.

Aroviita liputtaa voimakkaasti kasvisten puolesta.

– Kasvikset ovat halvempia ja paljon terveellisempiä. Sehän on voittava yhdistelmä, Aroviita innostuu.

Kasvisten hyödyt on todettu sekä laajoissa väestö- että interventiotutkimuksissa. Kasvikset ovat ravintotiheitä, mutta eivät kaloritiheitä. Aroviita ei kuitenkaan korosta kaloreita tai ole vähäkaloristen pikadieettien kannattaja.

– Ei kukaan voi elää kaloreita rajaamalla. Me kaikki tarvitsemme perusasioita: happea, vettä ja ravintoaineita. Ajatus siitä, että rajoitetaan syömistämme niukemmaksi, on absurdi, Aroviita sanoo.

Aroviita kertoo, että punaisesta lihasta ei ole suoranaista hyötyä terveydelle. Mutta liiallisesta käytöstä voi olla haittaa. Tässäkin hän pohjaa tietonsa tieteelliseen tutkimukseen.

Eläinsoluista mukana tulee paljon muutakin kuin proteiinia. Esimerkiksi eläinsolujen kolesterolia ja muita aineita, joista voi olla haittaa elimistölle. Kasviproteiinit ovat siksi yleensä lihaproteiineja terveellisempiä. Kasvisruoan syönti ehkäisee myös matala-asteista tulehdusta. Kasvisruoan yhteydessä ollaan usein huolissaan proteiinien riittävän monipuolisesta saannista. Kun ruokavaliossa on sekä palkokasveja että kokojyväviljoja, on proteiinin saanti todennäköisesti tasapainoista.

RIITTÄVÄ FYYSINEN AKTIIVISUUS

Liikkumattomuus on tutkitusti haitallista. Pienikin liike päivän aikana istumisen sijaan on terveellistä.

– Jokaisella minuutilla on terveyshyöty, elintapalääkäri Aroviita sanoo.

Ihminen saa liikunnan aloittamisen hyödyt heti. Silloinkin, kun liikkuu edes vähän.

Aroviita muistuttaa, että liikunnan voi kerätä halutessaan vaikka viiden minuutin pätkissä. Yhtäältä liikunnalla on positiivisia fyysisiä vaikutuksia, toisaalta siitä on myös psyykkistä etua.

Kevyen liikunnan lisäksi ihmisen olisi hyvä harrastaa myös vähän raskaampaa liikuntaa ja jopa hikiliikuntaa. Mutta suositusten mukaan sitä ei tarvitse olla kovin monta tuntia viikossa. Kaikista tärkeintä on kuitenkin tehdä edes jotakin.

– Alussa kävelyn lisäksi kannattaa ottaa ohjelmaan myös vaikkapa helppoja jumppaliikkeitä, Aroviita sanoo.

STRESSIN YMMÄRTÄMINEN

Stressireaktio on luonnollinen. Se on vaste koettuun uhkaan. Stressi on itse asiassa ihmiselle hyödyllinen asia, mutta pitkittyessään erittäin haitallinen.

– Se on lyhytaikaisena ihan tarpeellinen, mutta pitkäkestoisena haitallinen. Tutkimuksissa on osoitettu stressin yhteys kuolleisuuteen ja vakaviin sairauksiin.

Mikä sitten auttaisi stressin alentamiseen? Ei ainakaan stressin hallinta, uskoo Aroviita.

– Ihminen, joka pyrkii hallitsemaan stressiä, todennäköisesti kuormittuu lisää. Ja se saattaa vain lisätä stressiä.

Aroviita sanoo, että parempi tapa lähestyä stressiä on yrittää ymmärtää sitä hallinnan sijaan.

– Tärkeää on suhtautua itseensä ja asioihin hyväksyvästi itseään syyttävän ajattelun sijaan. Tämä on aivan oleellista stressin käsittelytaidoissa, Aroviita sanoo.

UNI

Joidenkin elintapalääkäreiden mielestä uni on jopa tärkein ihmisen elintapojen osa-alue. Joissain tapauksissa uni on ensimmäinen asia, joka elintaparemontissa laitetaan kuntoon. Erityisesti lihavuuden hoito on tällainen. Uniongelmat kun ovat tutkitusti lihavuuden taustatekijä.

Monilla terveilläkin ihmisillä uniaika jää liian lyhyeksi ja uniongelmat ovat yleisiä.

– Ihmiset tinkivät usein unesta, ja krooninen väsymys on yleistä. Varsinkin silloin elintapamuutos kannattaa aloittaa riittävästä unensaannista, Aroviita tietää.

Unen rytmitys mahdollisimman lähelle luonnollista vuorokausirytmiä olisi Aroviidan mukaan myös hyvä asia. Ja illan rauhoittaminen ennen nukkumaanmenoa on järkevää.

– Olisi hyvä, ettei unta sotkettaisi muilla asioilla – liian myöhäisellä treenaamisella tai vaikkapa sillä, että makuuhuone ei ole kunnossa.

Aroviita kertoo, että uniongelmien hoidossa tärkeimpiä ja vaikuttavimpia ovat unen lääkkeettömät hoitokeinot. Nukahtamislääkkeillä voidaan joskus hankalissa tilanteissa tukea unirytmin löytymistä, mutta näiden lääkkeiden antama uni ei ole hyvälaatuista.

PÄIHTEIDEN VÄLTTÄMINEN

Päihteiden vaikutuksia ihmisen terveydelle on tutkittu paljon. Ja tulokset ovat kiistattomat. Tämän tietävät kaikki. Elintapalääkäri Pekka Aroviita muistuttaa, ettei tupakan ja huumaavien aineiden määrille ole turvallista rajaa. Joissain tilanteissa esimerkiksi alkoholiakaan ei kannattaisi käyttää lainkaan.

Aroviita pohtii, että alkoholi kuuluu jollakin tavalla kulttuuriimme joka tapauksessa, eikä lasillisesta silloin tällöin tarvitsekaan kieltäytyä.

– Joka tapauksessa päihteiden käytön lopettaminen ja vähentäminen on aina terveysteko, Aroviita sanoo.

SOSIAALISET SUHTEET

Ihmisten välinen sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää sekä terveydelle että hyvinvoinnille. Sosiaaliset suhteet puskuroivat monenlaisia sairauksia vastaan. Tämän osa-alueen parantaminen unohtuu usein, muttei ole mahdotonta.

– Ihminen ei tietenkään voi päättää yhtäkkiä, että tänään minulla on hyviä sosiaalisia suhteita, Aroviita toteaa.

Mutta ihminen voi aina pysähtyä pohtimaan, mitä itse voisi tehdä sosiaalisten suhteiden parantamiseksi. Esimerkiksi jonkin harrastuksen kautta voi saada uusia sosiaalisia kontakteja samanhenkisiin ihmisiin. Erityisesti elintapojaan parantava ihminen tarvitsee tukea myös lähipiiriltään.

– Perheen tuki elintavoille on hyvin tärkeä asia, Aroviita muistuttaa. Esimerkiksi ylipainoinen ihminen ei välttämättä koe, että perhe tai kumppani tukee häntä. Tutkimusten mukaan sosiaalisella tuella on kuitenkin suuri merkitys onnistumiseen.

Tuen puute voi vaikuttaa ihmisen motivaatioon ja sitä kautta elintapoihin. Siksi myös sosiaalisten suhteiden vaikutus on otettava huomioon elintavoissa ja erityisesti niiden muuttamisessa.

ELINTAPAVALMENNUS ON ELINTAPALÄÄKETIETEEN YTIMESSÄ

Elintapojen lisäksi elintapalääketieteen ytimessä on asiakkaan käyttäytymisen muutoksen tukeminen.

– Tiede on ansiokkaasti osoittanut, miten elintavoilla ja terveydellä on huomattavasti voimakkaampi yhteys kuin yleisesti ajatellaan. On esitetty perusteltuja arvioita, joiden mukaan jopa 80 % ennenaikaisista kuolemista olisi seurausta epäterveellisistä elintavoista, Aroviita kertoo.

– Tieto yksin, niin tärkeää kuin se onkin, ei kuitenkaan riitä. Elintapamuutosta tekevän henkilön onnistumisen todennäköisyyttä voidaan ratkaisevasti parantaa osaavalla elintapavalmennuksella, Aroviita toteaa.

Aroviita pitää vastaanottoa Terveystalo Lahdessa, jossa tavoitteena on luoda moniammatillinen elintapalääketieteen huipputiimi.

– NHA:n elintapavalmennuksen osaaminen on Euroopan terävintä kärkeä. Haluamme luoda Lahteen elintapalääketieteen huippuosaamista. Näin ollen on luonnollista, että työskentelemme yhdessä NHA:n kanssa, Aroviita lopettaa.

Elintapalääketieteellisestä hoidosta kiinnostuneet voivat varata konsultaatioajan ja mahdollisen elintapavalmennuksen Pekka Aroviidalta Lahden Terveystalon kautta. Myös etätapaaminen on mahdollinen.

—

Varaa nyt paikkasi ilmaiseen elintapalääketieteen webinaariimme.