Yllättävä totuus motivaatioon liittyen on se, että muutoksessa motivaation määrän sijaan tärkeämpää on todennäköisesti motivaation laatu. Ammattitaitoisen valmentajan tehtävä on vaalia sen kaltaista motivaatiota, jonka avulla asiakas saa aikaiseksi pysyvän muutoksen. Tämä ei ole niin vaikeaa kuin voisi kuvitella, sillä johtavat tiedemiehet ovat määritelleet 21 tekniikkaa, joiden avulla valmennettavien motivaation kehittämistä suotuisaan suuntaan voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea. Tämänkertaisessa artikkelissa tutustumme siihen, mitä motivaatiosta ja sen laadusta nykyään ajatellaan, jonka lisäksi saat haltuusi nämä 21 selkeää tekniikkaa, joita voit välittömästi soveltaa käytäntöön.

VALMENNETTAVAN OMAEHTOISUUDEN JA MOTIVAATION TUKEMINEN

Erään erittäin laajan ja laadukkaan systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin mukaan (Samdal ym. 2017) valmennettavan omaehtoisuutta tukeva valmennustyyli on täysin keskeisessä roolissa sen suhteen, pysyvätkö valmennettavien tulokset yllä myös valmennuksen päätyttyä. Koska väliaikaisilla tuloksilla ei ole terveyden kannalta juurikaan merkitystä, on valmentajan näin ollen ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, mitä omaehtoisuus tarkoittaa ja kuinka sitä voisi parhaalla mahdollisella tavalla tukea. Tässä meitä auttaa yksi keskeisimmistä motivaatioon liittyvistä teorioista, eli itseohjautuvuusteoria. Lisäksi teorian avulla on aivan hiljattain kyetty muotoilemaan 21 niin kutsuttua ”motivaation ja käyttäytymisen muutoksen tekniikkaa”, joiden avulla valmentajan ajatellaan voivan parhaalla mahdollisella tavalla tukea valmennettavan kestävää muutosta. Nämä tekniikat on jokaisen valmentajan syytä ottaa haltuun.

ITSEOHJAUTUVUUSTEORIA

Itseohjautuvuusteoria on varsin laaja kokonaisuus, mutta sen keskeiseksi sanomaksi on noussut seuraava yhtälö: On olemassa kolme psykologista perustarvetta (omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys). Lisäksi on olemassa eri tasoista motivaatiota, joka ohjaa käyttäytymistä, ja tietyn tyyppinen motivaatio johtaa onnistuneeseen käyttäytymisen muutokseen toisen tyyppistä motivaatiota todennäköisemmin. Ja lopulta aivan keskeisesti, tukemalla valmennettavan psykologisia perustarpeita valmentaja voi vaikuttaa siihen, että asiakkaan motivaatio kehittyy pysyvälle muutokselle suotuisaan suuntaan (Ryan & Deci, 2000). Tutustutaan tähän yhtälöön seuraavaksi hieman tarkemmin.

IHMISEN PSYKOLOGISET PERUSTARPEET

Se, täyttyvätkö nämä ihmisen psykologiset tarpeet vai eivät, on laajalti riippuvainen siitä, missä määrin ihmisen ympäristö kyseisiä tarpeita tukee. Ajatellaan, että mikäli ympäristö tarjoaa näille tarpeille tukea, kokee ihminen todennäköisemmin omaehtoista motivaatiota, joka edelleen johtaa siihen, että ihminen osallistuu todennäköisemmin terveyttään edistävään käyttäytymiseen. Jos taas ympäristö tukahduttaa näitä tarpeita, koetaan motivaatio ulkoisena, kontrolloituna ja ”päälle liimattuna”, joka ei innosta ylipäätään osallistumaan käyttäytymiseen, saati johda pysyvään käyttäytymisen muutokseen. Tarkemmin nämä tarpeen on määritelty seuraavasti: Omaehtoisuus on psykologinen tarve kokea itseohjautuvuutta ja omaehtoista hyväksyntää jonkin toiminnan aloittamisessa ja sen säätelyssä. Omaehtoisuuden tarpeen tyydytysmerkkejä ovat toimiminen omasta tahdosta (vs. ulkoisesta pakosta tai painostuksesta) ja antautuminen toimintaan ikään kuin täydestä sydämestään, kokien omistajuutta toimintaa kohtaan. Kyvykkyys tarkoittaa psykologista tarvetta olla tehokas ollessaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.  Tarve myös heijastelee ihmisen halua kehittää kykyjään ja taitojaan ja etsiä optimaalisia haasteita taitojensa parantamiseksi. Ihmisellä on tarve tarttua näihin haasteisiin ja nähdä sekä vaivaa että hyödyntää strategista ajattelua, kunnes haaste on selätetty, eli haasteen vaatima henkilökohtainen kasvu on tapahtunut. Yhteisöllisyys on psykologinen tarve luoda läheisiä emotionaalisia siteitä muihin ihmisiin. Tarve heijastelee halua muodostaa tunnepitoisia ihmissuhteita, joiden ilmapiiri on lämmin ja välittävä. Yhteisöllisyyden tarpeen tyydytysmerkkejä ovat sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne ja hyväntahtoisuuden osoittaminen sekä huolenpidon antaminen ja vastaanottaminen omassa elämässä merkityksellisiltä ihmisiltä. Näiden tarpeiden tukeminen, minkä voimme toteuttaa hyödyntämällä seuraavassa osiossa läpikäytäviä tekniikoita, johtaa siis siihen, että motivaation laatu muuttuu sellaiseksi, että se todennäköisemmin johtaa ensinnäkin käyttäytymiseen osallistumiseen ja tämän lisäksi pysyvään käyttäytymisen muutokseen. Katsotaankin seuraavaksi, minkä laatuista erilaista motivaatiota ajatellaan olevan olemassa.

MOTIVAATIOJATKUMO

Jatkumon vasemmassa laidassa on amotivaatio, eli henkilöltä puuttuu aikomus toimia. Jos hän jollain tavalla toimii, hän vain konemaisesti tekee, mitä täytyy. Amotivaation ajatellaan olevan seuraamusta siitä, että tekemistä ei arvosteta, toiminnan suhteen ei koeta kyvykkyyttä ja sen ei uskota johtavan haluttuihin lopputuloksiin. Jatkumon oikeassa laidassa on puolestaan sisäinen motivaatio, eli jotain tehdään yksinkertaisesti siksi, että tekeminen itsessään tuntuu hyvältä ja tuottaa tyydytystä. Tästä ehkäpä klassisin esimerkki on lasten leikki. Ei kenenkään tarvitse kannustaa tai kehottaa lapsia leikkimään. He leikkivät, koska se tuntuu hyvältä. Aikuisten motivaation laatu sijoittuu sen sijaan useimmiten jonnekin edellisten välille.

Aikuisten ihmisten motivaatio on useimmiten jossain määrin ulkoista, vaihdellen etupäässä sen suhteen, missä määrin motivaation säätelyn koetaan olevan omaehtoista. Ulkoinen säätely on kyseessä silloin, kun henkilö tekee jotain ulkoisen palkkion toivossa tai välttääkseen rangaistusta. Tyypillinen esimerkki voisi olla esimerkiksi työntekijä, joka ei jaa yrityksen arvoja, mutta tekee töissä kuitenkin sen, minkä täytyy, jotta palkka kilahtaa tilille. Sisäistetty säätely on nimensä mukaisesti jo jossain määrin sisäistä. Henkilö on ikään kuin ottanut säätelyn sisälleen, mutta ei vielä tunnista sitä täysin omakseen. Toiminnalla voidaan esimerkiksi tavoitella ylpeyttä tai pyrkiä välttämään syyllisyyden tai häpeän tunteita. Esimerkki voisi olla henkilö, joka käy kävelyllä, jotta lääkäri tai valmentaja ei moittisi häntä sovitun tekemisen tekemättä jättämisestä. Samaistettu säätely on kyseessä silloin, kun henkilö tunnistaa toiminnan taustalla piilevät arvot ja samaistuu näihin arvoihin. Esimerkki voisi olla henkilö, joka on ymmärtänyt ja hyväksynyt fyysisen aktiivisuuden merkityksen omalle terveydelleen ja valitsee käydä kävelyllä pitääkseen yllä terveyttään. Tämän tyyppinen käyttäytyminen on jo lähellä sisäisesti motivoitunutta käyttäytymistä. Integroitu säätely on kyseessä silloin, kun henkilö on sekä tunnistanut toiminnan arvot että liittänyt ne omiin arvoihinsa. Henkilö kokee tekemisen tärkeänä ja hän saattaa esimerkiksi ajatella, että hän käy kävelyllä, koska hän haluaa käydä kävelyllä. Nyt hyvin keskeisesti ajatellaan, että omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemukset ovat erittäin tärkeässä asemassa siinä, että kenties alun perin täysin ulkoinen motivaatio pikkuhiljaa sisäistyy. Luonnollisesti on varsin paljon vaadittu, että valmentaja pystyisi ja osaisi itsestään tukea näitä perustarpeita mutta ei hänen tarvitsekaan. Niiden tukemiseksi on tunnistettu yhteensä 21 erilaista tekniikkaa, joiden pariin siirrytäänkin seuraavaksi.

MOTIVAATION JA KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSEN TEKNIIKAT

Kansainvälinen joukko erittäin arvostettuja tutkijoita (Teixeira ym. 2020) on määritellyt niin kutsuttuja motivaation ja käyttäytymisen muutoksen tekniikoita (MBCT, engl. Motivation and Behavior Change Techniques), joiden avulla valmennettavien omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden tuntemuksia voi pyrkiä tukemaan. Nämä toimivat suorina toimintaohjeina valmentajalle, joka haluaa maksimoida asiakkaansa onnistumisen todennäköisyydet.

OMAEHTOISUUDEN TUKEMINEN

MBCT 1: Tiedustele henkilön omia näkökulmia suhteessa tilanteeseen tai käyttäytymiseen, eli kannusta pohdiskelemaan ja jakamaan henkilön omia näkemyksiä nykyisestä käyttäytymisestä. Tämä auttaa pohtimaan käyttäytymistä syvällisemmin ja lisäämään itsetietoisuutta, jota voidaan hyödyntää tavoitteiden asettamisessa ja suunnitelmassa niiden saavuttamiseksi MBCT 2: Kannusta tunnistamaan käyttäytymisen muutoksen puolesta puhuvia tekijöitä, eli kannusta tunnistamaan mahdollisia ulkoisia (tai osittain sisäisiä) muutoksen puolesta puhuvia tekijöitä ja niiden suhdetta käyttäytymisen muutokseen. Tämä auttaa tutkailemaan ulkoisen ja sisäisen säätelyn suhdetta sekä motiivin sijaintia (sisäinen vai ulkoinen) MBCT 3: Käytä ei-kontrolloivaa, informoivaa puhetyyliä, eli käytä informoivaa, ei-tuomitsevaa puhetapaa, josta välittyy valinnanvapaus ja yhteistyöhenki. Vältä painostavaa puhetapaa. Esimerkiksi käytä sanoja ”saattaisi” tai ”voisi” sanojen ”pitäisi” tai ”täytyy” sijasta. Näin valmentajan toimintaa ei nähdä ulkoisena paineena tai pyrkimyksenä luoda ulkoinen motiivi. MBCT 4: Esitä mielekkäitä perusteluja, eli kannusta asiakasta tunnistamaan itselleen mielekkäitä perusteluja käyttäytymisen muutokselle, jotka ovat räätälöityjä, kuvaavia ja henkilökohtaisesti merkityksellisiä. Tämä korostaa ja vahvistaa syitä, jotka saattavat muodostaa omaehtoisen motivaation perustan MBCT 5: Tutkaile asiakkaan arvoja ja toiveita elämän suhteen, eli kannusta tunnistamaan ja listaamaan arvoja ja elämän suuria toiveita sekä pitkän aikavälin mielenkiinnon kohteita ja tutkaile kuinka käyttäytymisen muutos tai ennallaan pysyminen vaikuttaisi niihin. Tämä kartoittaa pyrkimysten, arvojen ja tavoitteiden/käyttäytymisen väistä sisäistä yhdenmukaisuutta ja eheyttä, mikä voi ylläpitää omaehtoista säätelyä. MBCT 6: Tarjoa vaihtoehtoja, eli tarjoa vaihtoehtoisia yhteistyössä laadittuja toimintasuunnitelmia, jotka kumpuavat omaehtoisesti asetetuista tavoitteista. Tämä edistää henkilökohtaista panostusta ja omistajuutta suhteessa käyttäytymisen muutokseen ja vastuullisuutta valinnan kautta MBCT 7: Kannusta henkilöä kokeilemaan ja olemaan itse aloitteellinen käyttäytymisen suhteen, eli kannusta henkilöä kokeilemaan ja olemaan oma-aloitteinen uusien käyttäytymiskokeilujen suhteen, jotka saattaisivat olla hauskoja ja nautinnollisia, tarjota positiivisen haasteen, tarjota mahdollisuuden oppimiseen tai itseilmaisuun ja/tai liittyy taitojen oppimiseen, jotka kaikki tarjoavat välitöntä positiivista vahvistusta. Tämä tukee omaehtoista toimintaa sisäisen motivaation kautta

YHTEISÖLLISYYDEN TUKEMINEN

MBCT 8: Huomioi ja kunnioita erilaisia näkemyksiä ja tunteita, eli osoita empatiaa ja hyväksy henkilön oma näkökulma, ristiriidat ja huolen tuntemukset. Tämä osoittaa huomiota ja arvostusta henkilön asenteita, ajatuksia ja tunteita kohtaan, joka auttaa luomaan lämpimän ja hyväksyvän ilmapiirin. MBCT 9: Kannusta esittämään kysymyksiä, eli pyydä asiakasta esittämään kysymyksiä liittyen heidän tavoitteisiinsa tai edistymiseensä käyttäytymisen muutoksen suhteen. Tämä auttaa luomaan avoimen yhteistyösuhteen, joka lisää luottamusta. MBCT 10: Osoita ehdotonta hyväksyntää, eli osoita positiivista tukea huolimatta epäonnistumisista tai onnistumisista. Tämä osoittaa ehdotonta arvostusta, välittämistä ja tukea, joka auttaa luomaan lämpimän ja hyväksyvän ilmapiirin. MBCT 11: Osoita kiinnostusta valmennettavaan, eli osoita kommunikoidessa kiinnostusta ja tiedonhalua suhteessa henkilön ajatuksiin ja käsityksiin, historiaan ja taustaan, sosiaaliseen ympäristöön, elämäntapahtumiin jne. Tämä osoittaa henkilölle, että heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään arvostetaan MBCT 12: Käytä empaattista kuuntelua, eli osoita huomiota asiakkaan vastauksille (älä keskeytä) ja käytä heijastavia ja yhteen vetäviä lausahduksia, milloin mahdollista. Pyydä lupa, ennen kuin tarjoat uutta tietoa. Tämä luo avoimen yhteistyön ilmapiirin, edistää luottamusta ja osoittaa kunnioitusta. MBCT 13: Tarjoa jatkuvaa tukea, eli tarjoa henkilölle mahdollisuus olla sinuun yhteydessä, mikäli tilanne niin vaatisi. Tämä osoittaa välittämistä ja omakohtaista sitoutumista. MBCT 14: Kannusta tunnistamaan ja hakemaan saatavilla olevaa sosiaalista tukea, eli mikäli soveltuvaa, kannusta tunnistamaan ja hakeutumaan soveltuvan tuen pariin, hyväksi tämän haasteellisuus (autonomia vs. kontrolli) ja auta etsimään sosiaalista tukea. Tämä saattaa auttaa lisäämään itsevarmuutta mahdollisten esteiden ylittämiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen.

KYVYKKYYDEN TUKEMINEN

MBCT 15: Käsittele muutoksen esteitä, eli kannusta pohtimaan mahdollisia tai todennäköisiä käyttäytymisen muutoksen tielle tulevia esteitä ja luomaan strategioita niiden ylittämiseksi (esim. mikä on toiminut aiemmin). Tämä kasvattaa itseluottamusta ja vahvistaa olemassa olevia taitoja. MBCT 16: Selkeytä odotuksia, eli kannusta omien odotusten selkeään määrittelyyn sekä prosessi- että lopputulostavoitteiden suhteen. Tämä tarjoaa rakennetta ja minimoi epäonnistumisen todennäköisyyttä (ja tämän johdosta mahdollisesti koettua kyvyttömyyttä). MBCT 17: Avusta optimaalisen haasteen asettamisessa, eli auta tunnistamaan tavoitteita, jotka ovat realistisia, merkityksellisiä, haastavia mutta saavutettavissa. Myös tämä tarjoaa rakennetta ja minimoi epäonnistumisen todennäköisyyttä (ja tämän johdosta mahdollisesti koettua kyvyttömyyttä). MBCT 18: Tarjoa rakentavaa, selkeää ja asiaankuuluvaa palautetta, eli tarjoa asiaankuuluvaa, räätälöityä, ei-arvioivaa palautetta tavoitteen/käyttäytymisen edistymisestä. Tämä tarjoaa rohkaisua ja tietoa ohjaamaan käyttäytymistä tulevaisuudessa. MBCT 19: Auta kehittämään selkeä ja konkreettinen toimintasuunnitelma, eli kehittäkää ja kirjatkaa ylös toimintasuunnitelma, jonka pohjalta ponnistella kohti tavoitetta. Myös tämä tarjoaa rakennetta ja minimoi epäonnistumisen todennäköisyyttä (ja tämän johdosta mahdollisesti koettua kyvyttömyyttä). MBCT 20: Kannusta itsemonitorointiin, eli kannusta monitoroimaan edistymistä, taidon kasvamista tai suorituksia ehdottamalla erilaisia tapoja monitoroida tekemistä tavoitteen suuntaisesti. Tämä tarjoaa rakennetta, joka korostaa onnistumista ja lisää itsetietoisuutta MBCT 21: Tutkaile tapoja tulla toimeen paineen kanssa, eli tarjoa tietoa, jonka avulla vähentää ulkoisia painetekijöitä, kuten ulkoisia palkintoja, kritiikkiä ja negatiivista palautetta. Tämä lisää itsevarmuutta ja toimintakykyä suhteessa ulkoisiin kontrolloimaan pyrkiviin paineisiin

HERÄSIKÖ SINULLA KYSYTTÄVÄÄ KOULUTUKSIIN LIITTYEN?

JÄTÄ VIESTI, NIIN ME VASTAAMME.